Blogit

kuva_arto-tiihonen--8laeesq8st_s1200x630_c550x321_l0x57_q80_noupscale

18 syys: Blogi: Sitkeää koronaliikkumista eli koronaliikuntasosiologin ajankohtaiskatsaus

”Aloitetaan koronaliikkumisesta. Tarkoitan sillä kaikkia koronaturvallisia liikunta- ja urheilumuotoja tai turvallisia tapoja harjoittaa niitä. Tarkennettuna tarkoitan juuri sinulle sopivia liikkumistapoja, sillä todennäköisesti rajoituksia liikkumiseen ja urheilemiseen vielä tulee ja meillä on hyvä olla monia vaihtoehtoja, joista valita. Ulkona voi siis harjoittaa turvallisesti useimpia liikuntamuotoja turvavälit muistaen, mutta sisätiloissa täytyy noudattaa erikoisjärjestelyjä.”

kuva_arto-tiihonen--8laeesq8st_s1200x630_c550x321_l0x57_q80_noupscale

05 kesä: Blogi: Miten rakentaa fiksut liikkumistavoitteet poikkeustilan jälkeen?

On toki mahdollista, ja todennäköistäkin, että ihmiset asettavat itselleen vääränlaisia liikkumistavoitteita, joita he eivät kykene saavuttamaan. Toisinaan tavoite on periaatteessa hyvä ja toteutettavissa oleva, mutta silti se ei auta ihmistä liikkumaan säännöllisesti. Tämä voi olla turhauttavaa ja johtaa siihen, että tavoitteellisuudesta tehdään syntipukki asialle, jossa syyllinen on jossain muualla.

Katsotaanpa, mitä asialle voisi tehdä eli miten tavoitteista tehdään realistisia ja miten ne voisivat tukea omaa liikkumistasi.

kuva_arto-tiihonen--8laeesq8st_s1200x630_c550x321_l0x57_q80_noupscale

12 touko: Blogi: Koronasta käänteen tekevä kokemus: liikkumisen aloitus, lisääminen ja jatkaminen koronan jälkeenkin…

Yksi asia on varmaa, vaikka koronasta ei vielä kaikkea tiedetäkään. Yksittäinen ihminen voi aivan varmasti parantaa vastustuskykyään tai ainakin selviämisennustettaan pitämällä omasta kunnostaan huolta. Se onnistuu liikkumalla aktiivisesti, syömällä terveellisesti ja nukkumalla riittävästi. Myös liiallista stressiä pitää välttää eikä positiivisesta mielialastakaan ole haittaa.

kuva_arto-tiihonen--8laeesq8st_s1200x630_c550x321_l0x57_q80_noupscale

01 touko: Blogi: Hauskaa ja liikunnallista Vappua!

Mutta entä poikkeustilavappu? Miten se poikkeaa normaalista? Ei kai sen tarvitse niin kovin paljon poiketa, vaikka monet viettävätkin sitä vain perheensä kesken. Vappumarssinkin voi tehdä lähiluontoon. Voitaisko siellä laulaakin tai ottaa sima-munkki –eväät mukaan?

kuva_arto-tiihonen--8laeesq8st_s1200x630_c550x321_l0x57_q80_noupscale

23 huhti: Blogi: KAEMista innovoitua: alkaako nyt ulkona liikkumisen renessanssi?

Aloitin tämän blogisarjani 9. huhtikuuta kuvaamalla alustavasti Koronan aiheuttamaa elämäntapamuutosta (KAEMia). Missähän nyt mennään?
Nyt parisen viikkoa myöhemmin näyttää siltä, että luonnossa liikkuminen on ainakin lisääntynyt huomattavasti. Varsinkin pienten lasten perheet liikkuvat enemmän yhdessä kuin aiemmin. Tämä on toki kokemustietoa, mutta vahva luottamus sen todenperäisyyteen on olemassa, kun havainnot ovat niin vakuuttavia.
Samanaikaisesti sisäliikkuminen on loppunut melkein kokonaan. Vai onko? Ainakin meillä jumpataan nyt netin ohjeiden mukaisesti enemmän kuin koskaan. Vaimo taisi jumpata jo aamulla kaksi tuntia – itse olen pyrkinyt tekemään ainakin yhden jumpan päivässä.

kuva_arto-tiihonen--8laeesq8st_s1200x630_c550x321_l0x57_q80_noupscale

21 huhti: Blogi: Leikkiminen on nyt kaikkien työtä

Leikkiminen ei olekaan ihan helppoa; kaikki eivät nimittäin edes osaa, halua tai uskalla leikkiä. Meille aikuisille voi olla vaikeaa leikkiä nyt korona-aikana lasten kanssa, kun ja jos leikki on ollut vain lasten oma juttu.

Nyt kuitenkin kannattaisi ottaa leikki sillä tavoin tosissaan, että antautuisi leikkimään. Poikkeustilassakaan ei kannata ottaa asioita liian vakavasti. Kaikkihan tietävät, että silloin asiat ovat huonosti kun sanotaan, että ”tästä on leikki kaukana”.

kuva_arto-tiihonen--8laeesq8st_s1200x630_c550x321_l0x57_q80_noupscale

17 huhti: Blogi: Muistakaa kannustaa eri sukupolvia liikkumaan koronankin aikana!

”Vanhoilta ihmisiltä voi oppia vaikkapa sen, miten luonnossa ennen liikuttiin ja miten sieltä löydettiin monenlaisia kokemuksia ja asioita. Metsä tai puisto ei ole vain juoksupolku, vaan se on täynnä ”ilmiöitä” niin kuin nykyään sanotaan. Kevät on varsinaista ilmiöaikaa, kun linnut saapuvat ja kun luonto herää kevääseen talvihorroksistaan. Voisiko sitä aloittaa ”lintubongauskisan” vaarin kanssa?”