Nettineuvola

Vantaan kaupungin Nettineuvola tarjoaa tietoa lapsen odotuksesta, kasvusta vanhemmuuteen, parisuhteesta ja lapsen kasvusta ja kehityksestä.

Äitiys- ja lastenneuvoloiden yhteys- ja muut tiedot löydät neuvoloiden sivuilta.

Neuvolan perheohjaus

Neuvolan perheohjaus on suunnattu lasta odottaville vanhemmille ja perheille, joissa on neuvolaikäisiä lapsia.
Perheohjaajaan voit ottaa itse yhteyttä tai terveydenhoitaja tai lääkäri voi ehdottaa perheohjaajan tapaamista.

Jatka lukemista...

Ota rohkeasti yhteyttä, kun

  • vauvan odotus tai vauva-arki mietityttävät
  •  lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyy kysymyksiä, esim. uniohjaus, päivärytmi, uhmaikä, mustasukkaisuus
  • vanhemmuus kaipaa vahvistusta
  • pari- ja perhesuhteissa on haasteita
  • tunnet itsesi uupuneeksi
  • arki ei syystä tai toisesta suju
  • perhettä on kohdannut kriisi ja kaipaatte ulkopuolista apua
  • toivotte tietoa alueenne lapsiperheiden palvelusta
Perheohjaajan kanssa perhe voi keskustella mieltä painavista asioista ja miettiä yhdessä ratkaisuja pulmatilanteisiin. Tarkoitus on, että perheet saavat tukea erilaisiin elämäntilanteisiin ja pienempiinkin huolenaiheisiin jo varhaisessa vaiheessa.

Neuvolan perheohjausta voit saada koko perheelle, vanhemmille yhteisesti tai yksilöllisesti. Tapaamiset sovitaan yleensä perheen kotiin.

Perheohjaus on luottamuksellista ja maksutonta. Neuvolan perheohjauksessa on tarjolla myös ryhmämuotoista tukea. Lisätietoa saat perheohjaajilta ja terveydenhoitajilta.

Perheneuvola

Vantaan perheneuvolasta saat tukea vanhemmuutta sekä lapsen kasvua ja kehitystä koskevissa kysymyksissä. Autamme myös parisuhteen ristiriitatilanteissa. Perheneuvolat palvelevat perheitä, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia. Perheneuvolaan voi ottaa itse yhteyttä ilman lähetettä. Perheneuvolan palvelut ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia.

Jatka lukemista...

Ota yhteyttä perheneuvolaan, kun

  • haluat keskustelutukea vanhemmuuteen ja kasvatuskysymyksiin, esim. rajojen asettamiseen, tunteiden säätelyyn.
  • olet huolissasi lapsen käyttäytymisestä tai kehityksestä
  • lapsella on pulmia kotona, päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa
  • perheessä on ristiriitoja, surua tai muuten vaikea elämäntilanne
  • vanhemmat toivovat tukea parisuhteeseen
  • tarvitaan perheasioiden sovittelua

Perheneuvolassa toimii myös tehostetun tuen tiimi, joka tarjoaa tukea silloin kun lapsella on vaativampia psyykkisiä pulmia.

Perheneuvolassa toimii keskitetty palveluneuvonta, joka palvelee kaikkia vantaalaisia lapsiperheitä. Palveluneuvonnan kautta vanhempi voi saada neuvontaa ja ohjausta, tietoa palveluista, sekä ilmoittautua perheneuvolaan. Ajan voi peruuttaa ottamalla yhteyttä omaan vastuutyöntekijään. Ajan voi peruuttaa myös tekstiviestillä. Jos et tiedä omaa vastuutyöntekijääsi tai hänen yhteystietojaan, voit ottaa yhteyttä perheneuvolan palveluneuvontaan sähköpostilla tai puhelimitse.

Ilmoittaudu

Ilmoittautuessasi Vantaan perheneuvolaan saat ajan ensitietoajalle, jota vetää kokeneet perheterapeutit. Ensitietoaikoja on neljästä eri teemasta: parisuhde, lapsen tunne-elämä, vanhemmuuden työkalut ja lapsen haastava käytös. Ensitietoajalle voi tulla muitakin perheitä.

Perhekoutsit

Vantaan Perhekoutsit auttaa, neuvoo, opastaa ja kuuntelee vantaalaisia lapsiperheitä arjen pulmatilanteissa.
Perhekoutseilta voit kysyä mitä vain. Kysymysten ei tarvitse olla isoja – pienillekin pulmille on aikaa. Yhteydenotto ei velvoita tai sido mihinkään. Voit asioida myös nimettömänä.

Lue lisää…

Päihteiden käyttö raskaana

Äidin raskaudenaikaisella päihteiden käytöllä on kauaskantoiset seuraukset tulevan lapsen elämään. Sikiö altistuu aina samoille päihteille kuin äitikin eli käy läpi samat päihtymystilat ja vieroitusoireet kuin äiti. Jo raskautta suunnitellessa kannattaa miettiä omaa päihteiden käyttöään.

Jatka lukemista...

Päihteiden käytön seuraukset ovat erilaisia riippuen raskauden kestosta. Alkuraskaudessa käyttöön liittyy mahdollisuus elinepämuodostumien syntymiselle. Tämä koskee erityisesti alkoholin käyttöä. Koko raskauden ajan päihteet vaikuttavat sikiön aivojen kasvuun ja kehitykseen. Vastasyntyneellä voi olla vieroitusoireita, jos äidin päihteidenkäyttö on jatkunut synnytykseen asti. Toisaalta vaikutukset voivat tulla näkyviin vasta kouluiässä esimerkiksi keskittymis- ja oppimisvaikeuksina.

Koska kaikki päihteet ja päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkeaineet vaikuttavat sikiön aivojen kasvuun ja kehitykseen, ne mahdollisesti vielä voimistavat toistensa vaikutusta. Turvallisin vaihtoehto nykytiedon valossa on pidättäytyä kaikesta päihteidenkäytöstä.

Alkoholi ja imetys
Äidin nauttima alkoholi kulkeutuu rintamaitoon. Jos äiti on toistuvasti humalassa lasta imettäessään, se voi vaikuttaa haitallisesti lapsen keskushermoston kehitykseen.

Kertaimetyksen jälkeen lapsen maidon mukana saama alkoholimäärä jää kuitenkin vähäiseksi. Mutta jos äiti on nauttinut alkoholia runsaasti, olisi imetyksessä hyvä pitää neljän tunnin tauko. Äidin runsas alkoholin käyttö on myös riski lapsen turvallisuudelle. Tapaturmien riski lisääntyy, jos äiti on humalassa.

Tutustu aiheeseen lisää täällä

Ravitsemus

Hyvä ravitsemus on tärkeä sekä syntyvän lapsen kasvun ja kehityksen että äidin hyvinvoinnin kannalta. Terveellisen ruokavalion kulmakivenä on säännöllinen syöminen.

Jatka lukemista...

Monipuolinen ruokavalio sisältää runsaasti erivärisiä kasviksia, hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljaa, säännöllisesti kalaa ja kasviöljyjä, vähärasvaisia maitovalmisteita sekä sopivasti broileria, lihaa tai kasvikunnan proteiininlähteitä. Lautasmalli auttaa koostamaan monipuolisia aterioita. Raskaana oleville suositellaan D-vitamiini- ja foolihappolisää

Tutustu lisää aiheeseen täällä:
Raskausajan ravitsemus
Ruokasuositukset lapsiperheille

Vältä listerioosi ja toksoplasmoosi
Muita selkeästi vältettäviä ruoka-aineita ovat tyhjiöpakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, mäti, pastöroimatonta maitoa sisältävät tuotteet, pehmeät juustot, homejuustot ja kypsentämättömät pakastevihannekset listeriariskin vuoksi. Listeriabakteeri voi johtaa keskenmenoon tai siirtyä istukan kautta lapseen.
Toksoplasmatartunnan ihminen voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta, pesemättömistä tai raaoista vihanneksista, hedelmistä tai marjoista tai käsittelemällä suojaamatta puutarhamultaa tai kissanhiekkaa. Raskauden aikainen toksoplasmainfektio voi vaurioittaa sikiön aivoja, näköä ja kuuloa. Salmonellatartunnan välttämiseksi ulkomailla kannattaa varmistua, että kananmunat on kypsennetty täysin kypsäksi.

Tutustu lisää aiheeseen täällä

Raskausajan pulmia

Ensimmäinen raskauteen liittyvä muutos on kuukautisten poisjääminen. Samaan aikaan monilla naisilla rinnat alkavat aristaa. Raskaudenaikaiset rintamuutokset ovat tavallisimmin rintojen aristus, kasvu sekä joskus lievä maidoneritys. Alkuraskaudessa alavatsalla saattaa olla kuukautiskivun tyyppisiä kipuja, jopa pientä vuotoa. Pahoinvointi ja kuvotus ovat myös hyvin yleisiä oireita.

Jatka lukemista...

Alkuraskauden väsymys on yleistä. Väsymys on toisinaan voimakasta ja johtuu mm. elimistössä tapahtuvista suurista hormonimuutoksista. Omaa vointia kannattaa kuulostella ja levätä tarpeen mukaan.
Mielialat vaihtelevat raskauden- ja imetyksen aikana nopeasti. Siihen vaikuttavat hormonimuutokset sekä se, että lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ja mullistavia asioita elämässä. Mielialojen vaihtelu hämmentää, koska se on usein nopeaa eikä aina ennakoitavissa.

Keskiraskaudessa useat naiset ovat energisiä ja voivat hyvin. Alun vaihtelevat ilon- ja epävarmuuden tunteet ovat jäämässä taka-alalle ja raskaus on muuttumassa myös puolisolle konkreettisemmaksi asiaksi. Vauvan liikkeet alkavat tuntua ensin äidille, mutta myöhemmin myös vatsanpeitteiden läpi isälle tai kumppanille. Keskiraskaudessa on mahdollisuus alkaa kuvitella kohdussa kasvavaa vauvaa ja muistella omaa lapsuuttaan. Herää kysymys, minkälainen vanhempi minä haluan olla vauvalleni.

Supistelu on kuukautiskivun tapaista kipua tai se voi olla kokonaan kivutonta, mutta tuntua siten, että vatsa menee kovaksi ja hengitys saattaa olla hetkellisesti hankalampaa. Alkuraskaudessa supistuksia on herkimmin silloin, kun kuukautisten pitäisi alkaa. Keskiraskaudessa ja loppuraskaudessa kohtu harjoittelee synnytystä varten, mutta se on usein vielä vaaratonta. Mikäli supistukset ovat voimakkaita tai ne liittyvät rasitukseen, raskaana olevalle suositellaan rasituksen välttämistä.

Tutustu lisää aiheeseen täällä

Vauvan tuloon valmistautuminen

Lapsi kasvaa ja kehittyy kohdussa yhdeksän kuukauden ajan. Vanhemmuuden syntyminen vie vähintään yhtä kauan. Vanhemmaksi tulo on yksi tärkeä elämän siirtymävaihe, jolloin on mahdollisuus pohtia ja tarkastella omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä oppia jotain itsestään. Omaan tulevaan vanhemmuuteen vaikuttaa vahvasti kaksi asiaa: varhaiset kokemukset omasta lapsuudesta sekä se, minkälaisia mielikuvia tulevasta vauvasta raskauden aikana syntyy.

Jatka lukemista...

Varhaisilla kokemuksilla tarkoitetaan tulevien vanhempien muistoja ja kokemuksia omista vanhemmistaan tai muista lapsuuden läheisistä ihmisistä. Odottavat vanhemmat miettivät, minkälainen suhde omiin kasvattajiin oli. Mieleen saattaa muistua myös omien vanhempien myönteisiä ja kielteisiä toimintatapoja eri tilanteissa. Samassa yhteydessä tulevat vanhemmat saavat kokemuksen siitä, miltä omien kasvattajien valinnat tuntuivat. He voivat asettua katsomaan tilannetta lapsen silmin. Näin he saavat tilaisuuden miettiä asioita myös syntyvän lapsen kannalta. Syntyy mielikuva omasta vanhemmuudesta.

Tutustu raskausajan mahdollisuuksiin tästä kirjasta

Vauvaperheen arkea

Tunnetta, joka vanhemmille tulee heti vauvan synnyttyä on vaikea kuvailla. Jotain lopullista on tapahtunut. Vastuu lapsen kasvatuksesta on Sinulla, olet aina lapsesi isä tai äiti. Lapsi tuo mukanaan paljon iloa, joskus huolta, mutta ennen kaikkea sisältöä elämään. Työltäkään ei säästy, sillä varsinkin alussa lapsi vaatii aikaa kaikkina vuorokauden aikoina.

Jatka lukemista...

On syöttämistä, pesuja, vaipanvaihtoa, pyykinpesua. Aluksi seurailet helposti lastasi, hänen ilmeitään, eleitään ja ensimmäisinä öinä ehkä kuuntelet hänen hengitystäänkin. Tunneside omaan lapseen on aivan erilainen kuin muihin lapsiin. Oma lapsi on aina ihmeellisempi kuin muut.

Aluksi hoito saattaa tuntua oudolta, mutta päivä päivältä se sujuu paremmin ja helpommin. Lasta tottuu käsittelemään melko pian ja hoitotoimet nopeutuvat ja vanhemmat saavat välillä myös hieman vapaata aikaa.

Tutustu lisää aiheeseen täältä

Raskaus ja liikunta

Säännöllinen liikunta auttaa kestämään raskauden aiheuttaman fyysisen rasituksen. Liikunta ehkäisee selkävaivoja, jalkojen turvotusta ja suonikohjuja sekä hillitsee liiallista painonnousua. Lisäksi liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa, ehkäisee sikiön suurikokoisuutta ja vähentää raskausdiabeteksen ilmaantumista.

Jatka lukemista...

Liikunnallinen elämäntapa kohentaa mielialaa raskauden aikana. Lisääntynyt lihasvoima voi helpottaa äidin työtä synnytyksessä. Säännöllinen liikunta nopeuttaa myös synnytyksen jälkeistä fyysistä palautumista.

Odottavan äidin keho kertoo viesteillään, mikä liikuntamuoto tuntuu sopivalta ja hyvältä. Raskauden edetessä kasvava vatsa saattaa haitata liikuntaharrastusta, mutta arkiliikunta sujuu useimmiten hyvin raskauden loppuun saakka. Odottavan äidin ei tarvitse pelätä liikunnasta aiheutuvaa keskenmenoa tai ennenaikaista synnytystä. Liikkuminen ei myöskään hidasta lapsen kasvua.

Etsi kokeilemalla itsellesi mieluinen laji, sillä liikunta on myös loistava keino tasata raskauden aikaisia mielialavaihteluita. Aloita liikkuminen rauhallisesti ja lisää harjoitusaikaa vähitellen. 15 minuutin kävelylenkki kolmesti viikossa on hyvä alku. Oman jaksamisesi mukaan voit lisätä liikuntakertoja niin, että päivittäinen puolituntinen täyttyy. Kävelyn seuraava taso voisi olla esimerkiksi sauvakävely. Tavoitteena on liikkua niin, että jonkin verran hengästyt. Tärkeä kohtuullisen rasittavuuden ja tehokkuuden muistisääntö on ”PPPP” – pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Liikkuminen voi siis olla myös mukavaa kuulumisten vaihtoa yhdessä ystävän kanssa.

Odottavalle äidille tärkeää lihasharjoittelua on myös lihasten rentouttaminen ja venyttely. Lihakset pysyvät näin joustavina ja omaa kehoa oppii tuntemaan paremmin. Lihasten rentoutuminen tuo hyvää oloa koko kehoon ja on myös keino stressin poistamiseen.

Tutustu lisää aiheeseen täällä